torstai 16. helmikuuta 2023

Kunpa olisin tiennyt



Löydän viimeiseksi jääneen, keskeneräisen e-pilleriliuskan vuodelta 2020. Jonain elokuisena perjantaina sille päivälle tarkoitettu luukku jäi avaamatta, ja samalla jokin oli pysyvästi eri lailla.

Todennäköisesti tunsin muutoksen painon jo silloin, tai ainakin osan siitä.

Mutta miksi säästin liuskan?
Kai halusin pysäyttää ajan, jättää siihen merkin.

Niin, että olisi konkreettisesti nähtävissä, mihin se pysähtyi, ja mikä ainakin muuttui.

Aavistin varmasti, että jotain tavalla tai toisella peruuttamatonta tulee tapahtumaan. Jotain, mikä muuttaa ennen kaikkea minua. Vaikka vaistosin ehkä jotain, en tiennyt silloin vielä mitään, ja hyvä niin.

Säästyin paljolta, kun en etukäteen tiennyt, mitä tulisin seuraavien vuosien aikana kohtaamaan.

Ja samaan aikaan, kunpa olisin tiennyt.
Kunpa olisin tiennyt, että olisi täysin mahdollista olla tässä.

Kunpa olisin tiennyt varmaksi, että tulisin vielä joskus olemaan tässä.

Kaikki ne päivät ja viikot, joihin ei mahtunut pelon lisäksi juuri muuta.
Kaikki ne kuukaudet, vuodet, kun katselin itseäni ja elämääni kuin ulkopuolelta.

Mutta en voinut tietää.

Juuri se on tahattoman lapsettomuuden perimmäinen kirous.
Risti, jota raskaampaa ei ennen ole kantanut.


25 kommenttia:

  1. Älä kirjoita kumpa. Se lausutaan niin, mutta oikea muoto on kunpa. Kumpa on maalaismainen ja moukkamainen ja väärin.

    VastaaPoista
  2. Monista muistakin kirjoitusvirheistä voidaan syyttää ääntämistä: ”niimpä”, ”kumpa”, ”ompa”. P:n edellä n ääntyy m:ksi, joten pitää vain tietää, että pa (pä) -liitteen edellä säilyy kirjoitettaessa sama n, joka on sanan lopussa (niinpä, kunpa, onpa). Tavallisia virheitä ovat myös ”sydämmen”, ”avoimmuus”, joissa perusmuodon (sydän, avoin) loppu-n muuttuu monissa taivutusmuodoissa tai johdoksissa m:ksi, mutta toista m:ää niihin ei kirjakielessä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta, yleensä olen näissä aika tarkka, mutta näköjään nyt oli eksynyt mukaan ajatusvirhe, jonka korjasin! Tsekkasin vielä itsekin asian kotus.fi-sivustolta, josta olit tämän toisen kommenttisi kopioinut.

      Hyviin käytäntöihin kuuluu muuten myös, että jos lainataan suoraan tekstiä jostain muualta, alkuperäinen lähde mainitaan. ;)

      Poista
  3. Kertaa myös pilkkusäännöt. Niitä virheitä teksteistäsi löytyy paljonkin, mikäli pyrit tarkkuuteen oikeinkirjoituksessa.

    VastaaPoista
  4. Väärinkirjoitus ei ole ajatusvirhe, vaan selittelyä. Kieliopillinen väärinkirjoitus on väärinkirjoitusta. Satutäti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi kukaan ei pakota lukemaan kenenkään blogia, jos sellainen sattuu liikaa sieluun tai tekee muuten pahaa itselle. :)

      Poista
    2. No niin. Alkaa valmistua. Tsekkaapas vielä tuo pilkunkäyttö ennen ja-sanaa. Jatkan tsekkailua. Älä huolestu.

      Poista
  5. Laslaz- pilkunnussija voi etsiä itselleen kieliopillisesti oikeaoppista luettavaa vaikka yliopiston kirjastosta. Tätä blogia luen siksi, että saan siitä vertaistukea. Neiti Kuu kirjoittaa blogiaan täydestä sydämestään, jotkut mitättömät pilkkuvirheet eivät haittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sanoistasi. Hienoa, että saat vertaistukea tekstieni kautta. Se on ollut blogin perimmäinen tarkoitus perustamisesta lähtien, tuoda lapsettomuuden yksinäisimpiin hetkiin tunnetta, ettei ole täysin yksin.

      Poista
  6. Nyt kun vielä korjaisit sen ihan ensimmäisen KUMPAn. Olen ammatiltani kustannustoimittaja, joten
    minun ei tarvitse etsiä luettavaa Yliopiston kirjastosta, koska korjailen muiden tekstejä päivittäin. Neiti Kuu kirjoitelkoon tätä fiktiotaan nimellään tai Anonyyminä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totuus on tarua ihmeellisempää.

      Poista
    2. Ihanko totta? Taruja osaat ainakin luoda; ehtaa skeidaa.

      Poista
  7. Pitäisikö sinun Lasiaz etsiä ihan oikeita töitä, ettei tarvitse täyttää tyhjiä hetkiä jonkun blogin kyttäämiseen. Me Kuun lukijat luemme tätä, koska aihe koskettaa, emme joidenkin hiivatin pilkkusääntöjen takia. Sitä paitsi Kuun kirjoitustyyli on hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että tykkäät! Samoin itsekin ajattelen muiden kirjoituksista, vaikkapa blogeista, joita seuraan. Luen niitä sisällön kiinnostavuuden vuoksi, en etsiäkseni virheitä. Jos kirjoitustyyli ei puhuttele, tulee skipattua, oli teksti itsessään miten virheetöntä tahansa.

      Poista
    2. Ei tarvitse. Töitä riittää. Itselläni on kaksi lasta ja huvittaa seurata tätä neiti Kuun fiktiota.
      Kirjoitusvirheitä bongaaminen on hyödyllinen ammattitauti.

      Poista
  8. Kirjoitat hyvin ja kiinnostavasti, itse en ainakaan kiinnitä huomiota jos jotakin kirjoitusvirheitä jossakin olisi, koska itse aihe on se minkä vuoksi blogia minäkin seuraan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Mielestäni on hienoa, että blogin aihe kiinnostaa monia, vaikkei perusasetelma tässä olekaan ihan tavallisimmasta päästä.

      Poista
  9. Melko tiukkoja ja epäkohteliaasti esitettyjä korjausohjeita toiselta kommentoijalta. Mielestäni kirjoitat harvinaisen hyvin ja elävästi. Olen itse ammatiltani äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, joten työn kautta kokemusta on tullut monenlaisten tekstien lukemisesta. Ammatikseen kirjoittavien toimittajien toistuvat kirjoitusvirheet (esimerkiksi kaksoispassiivin käyttö) joskus hieman häiritsevät, mutta blogeissa lähtökohta on eri. Toki niistäkin luen mieluiten tällaisia blogeja, joiden kirjoittaja selvästi osaa muotoilla ajatuksensa tekstiksi. Myöskään tämä kommenttini ei ole kaikkien sääntöjen mukainen, mutta blogikommentti edustaakin eri rekisteriä kuin esimerkiksi sanomalehtiteksti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kerrohan missä käytän kaksoispassiivia :), FM

      Poista
    2. Sinun kommenteissasi en huomannut kaksoispassiivia. Tekstini ei koskenut sinun kieltäisi lainkaan. Viittasin vain siihen, millaisia virheitä näkee nykyisin esimerkiksi Helsingin Sanomissa. Ne minua joskus häiritsevät toisin kuin tämän blogitekstin kieli.

      Poista
    3. Suuri kiitos kehuista! Hyvä, että näistä jotain selkoa saa, kun välillä tuntuu, etten itse saa mitään selvää ajatuksistani, kirjoituksista puhumattakaan. :D

      Näin se on, että luetun tekstin konteksti vaikuttaa myös paljon omaan suhtautumiseen, onko kyseessä blogi, mielipidekirjoitus, uutinen, tieteellinen julkaisu tms.

      Huomaan välillä olevani aika ankara omia tekstejäni kohtaan, vaikka todennäköisesti jonkun toisen kirjoittamana, pelkän lukijan roolissa en kiinnittäisi läheskään samalla tavalla huomiota vaikkapa sanajärjestyksiin.

      Poista
  10. Jollakin on paha olla. Mene muualle provosoimaan Lasiaz! Voisin sanoa samaa sinun kommenteistasi - ne vasta ehtaa kuraa ovat! :)
    Se on kyllä jännä juttu, että netissä näitä urputtajia riittää joka lähtöön. Mutta onneksi emme anna näiden mätisäkkien pilata hyvää blogia ja omaa positiivista asennettamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa mieltä! Vaikka blogini ei useinkaan ole varsinaisesti huokunut superpositiivista asennetta kirjoituksillaan, ei tekemällä tehty ja väkinäinen, irrallinen ja itseäänkorostava negatiivisuus todellakaan ole asia, jota tänne kaivattaisiin.

      Poista