Yhdessä päivässä olen siirtynyt todellisuuden toisesta äärilaidasta toiseen.
Aiemmin elin siinä realiteetissa, jonka mukaan oli todennäköistä, että jos joskus edes saisin lapsen,
se tapahtuisi todennäköisesti yksin ja aivan liian kallisarvoisten uhrausten jälkeen. Nyt voisin teoriassa ehdottaa rakastamalleni ihmiselle lapsen yrittämistä vaikka ensi viikolla.
Tämän kaiken sisäistäminen on vienyt aikaa. En tiedä, olenko vieläkään täysin sisäistänyt sitä.
Mutta Miehen käsi löytää käteeni taas useammin. Kiusoitteleva, minulle osoitettu hymy on palannut hänen kasvoilleen. En silti usko, että hänen matkansa lapsiasiassa on lähellekään valmis, päinvastoin.
Tuntuu kuin olisin ollut vuosia jossain eri paikassa, toisenlaisessa universumissa.
Ja nyt olen yhtäkkiä tullut aivan toisenlaiseen maailmaan, jossa kaikki on ylösalaisin.
Talot roikkuvat taivaasta, katot ovat lattiassa ja lattiat katossa.
Järvestä kasvaa asfalttia ja valtamerten paikat ovat vaihtuneet.
Ja minulla on tulevaisuudessa mahdollisuus yrittää lasta rakastamani Miehen kanssa.
Uskomatonta. Sitä se on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti