Näyte

Syyllisyyden maussa on häivähdys savua. Häpeä polttaa silmänurkissa, kun astelen käsilaukkuani ajatuksella pidellen parkkiautomaatille.

Miten saatoin tehdä näin, antaa tämän tapahtua? Mutta minun on saatava tietää.
Ymmärtääkö sitä kukaan, ymmärränkö sitä enää kohta itsekään?

En tiedä, onko minulla koskaan ollut yhtä kiusallista aamupäivää.
Sain taistella itseni kanssa, etten todennut kesken kaiken, että antaa olla.
Antaa kaiken vain olla.

Näytteen vastaanottava biologi on mukava. Hänellä on vaalea poninhäntä ja muutama huoliteltu irtonainen hiuskiehkura kasvoja kehystämässä. Mietin, onko kaikki tämän klinikan työntekijät koulutettu puhumaan hyvin rauhallisella temmolla, joka ei kuitenkaan saa kuulijaa tuntemaan itsensä vajaaälyiseksi.

Biologi kysyy tarvittavat kysymykset. Milloin oli tätä aamua edeltävä siemensyöksy, onko näyte kokonaisuudessaan purkissa vai menikö siitä osa ohi. Yritän olla ajattelematta, mitä kuljetin juuri laukussani sukan sisällä. Tilanne on niin kertakaikkisen omituinen, että täytän kaiken hiljaisuuden puhumalla.

"Niin, mulla on nyt monirakkulaisten munasarjojen takia Letrozol käytössä ollu muutaman kuukauden, ja nyt pitäisi mennä pari kuukautta ilman seurantaultraa, kun se vaste on kuulemma niin maltillinen.."

Mitä ihmettä oikein selitän? Mitä tilanteeni hänelle kuuluu, tai ylipäänsä mitä se häntä kiinnostaa?
Hänen tehtävänsähän on tutkia näytteitä, ei vastata kenenkään hoidosta.

Lopuksi esitän vienon pyynnön. Miehelle tämä on ollut aika.. Raskasta. (Voi kai sen niinkin ilmaista?) Hän on lähdössä huomenna reissuun kaverinsa kanssa. Olisiko mitenkään mahdollista, että saisimme tulokset jo tänään, ettei hänen tarvitsisi lukea tai miettiä niitä kansallispuiston metsässä?

Hoitaja nyökkää ymmärtäväisesti.
Paljonkohan tuosta ymmärryksestä jäisi jäljelle, jos hän tietäisi edes puolet totuudesta.

Iltapäivällä saan Mieheltä viestillä diagnoosin, joka oli tullut hänen sähköpostiinsa.
Se on jokin omituinen spermia-loppuinen sana, en muista lukeneeni tuollaisesta ennen.

Noniin, mahtavaa, tässä sitä nyt ollaan. Olin niin toivonut olevani meistä se ainut, jossa on vikaa.
Kaiken tämänaamuisen jälkeen toivoin sitä vielä enemmän. 

Mitäs nyt tehdään, mitä tämä tarkoittaa jatkon kannalta?
Miten Mies ikinä pystyy siihen?

Mikä se sana olikaan? Laitan sen hakukenttään.
Kaikki hakutulokset ovat englanninkielisiä. Kerrassaan mainiota, jokin hyvin harvinainen poikkeavuus.

Normozoospermia.

Tavanomainen, ei-poikkeava näyte.