"Olen matkalla näkymättömyyteen.
Kadut, talot, puistot, muistot kääntyvät pyörteeksi, jonka sisään kiertyvät perheelliset syvemmälle ja syvemmälle elämään, kun samaan aikaan minä hajoan haalistuneeksi tähden varjoksi kierteen reunoilla, kadoten samalla kun muut leijuvat lähemmäs keskipistettä, lasta, uuden alun, elämän valaisemina.
Lapsi. Lapseton. Ihminen, jolta puuttuu keskipiste."
Vaula Helin & Paula Ojanen: Jatulintarha - lisääntymisemme oudot polut
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti