Tahaton lapsettomuus näyttää tältä.
Ensin koko lapsettomuutta edeltävän elämäsi kuvittelet olevasi ihan perusterve. Ainut säännöllisesti käyttämäsi lääkevalmiste ovat e-pillerit. Kiität jatkuvasti onneasi siitä, että pilleriliuskoissa on viikonpäivät, sillä muuten olisit jatkuvasti sekaisin. Kuka muka muistaisi, onko jo ottanut pillerin vai unohtuiko se sittenkin?
Kunnes tulee se aika, kun käsität, että olisi ollut ehkä käytännössä ihan sama, vaikka olisit unohtanut e-pillerit aina. On hyvin mahdollista, ettet olisi kuitenkaan tullut raskaaksi, koska kehosi ei vain toimi.
Kunnes tulee se yksi kaunis päivä, jolloin havahdut siihen, että tarvitsisit oikeastaan dosetin varmistuaksesi, että olet muistanut ottaa kaikki päivittäiset tablettisi.
Puolisosi seuraa hämmentyneenä, kun erilaisten purnukoiden ja lääkeliuskojen määrä yöpöydällä vain kasvaa kuukaudesta toiseen.
Tyroksiini ja metformiini. Kierron alussa Letrozolit, keskellä Ovitrelle-irrotuspiikki ja lopussa Terolutit.
Ja sitten tietysti erilaiset vitamiinit ja ravintolisät. Donaferty-ravintolisä, Mama-monivitamiini sekä D-vitamiini. Osa niistä pitää ottaa aamulla, osa lisäksi myös illalla. Osa ruoan yhteydessä, osa ilman ruokaa. Osaa ei kannata ottaa toistensa kanssa yhtä aikaa.
Etkä ole vielä edes IVF-hoidoissa, mikä taitaa olla ihan oma lukunsa.
Eihän tämä toisaalta ole vielä paljon, ei ainakaan siihen verrattuna, lohdutat itseäsi.
Eihän tässä mitään. Miksi muka tämäkin tuntuisi pahalta.
Mutta kyllä se mitään, ja kyllä se on paljon.
Ihmiselle, jolla oli perusterveen identiteetti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti