En ole koko päivänä kotona, joten viestittelemme Miehen kanssa päivän aikana.
Käymme keskustelua, jonka tunnen käyneeni sata kertaa aikaisemminkin. Se on aina yhtä raastavaa, viiltää aina yhtä syvältä kuin edellisellä kerralla, ellei jopa syvemmältä.
"Sinä saat mitä haluat", lukee yhtäkkiä Miehen viestissä.
Menee kauan, ennen kuin ymmärrän mistä hän puhuu.
Nukutaan nyt yön yli, huomaan sormieni kirjoittavan. Miten väärässä siinä olenkaan.
Yöllä hätääntynyt sydänrukkani ei tiedä mitä muutakaan tehdä, joten se pumppaa verta kuin viimeistä päivää ympäri kihelmöivää kehoa. Tuntuu, kuin se olisi pyrkimässä ulos rinnastani. Painan tyynyn rintaani vasten, etten kuulisi korostuneita lyöntejä kaikumassa hiljaisessa huoneessa. Kolmannen päällekkäisen tyynyn kohdalla myönnän, ettei se auta. Kuulen veren kohisevan päässäni. Korvissani soi laulu, joka on usein aiemminkin jäänyt päähäni pyörimään.
"Se lyö niin kovaa, et sattuu bäng bäng bäng, typerä sydän.."
Fyysisesti minusta tuntuu, kuin olisin metsäneläin, jota ajettaisiin takaa. Kuin olisin kuolemassa.
Mutta en ole kuolemassa. Olen alkamassa elää.
Nauti tästä nyt, sanoo ääni päässäni. Lähemmäksi tätä tunnetta et ehkä koskaan pääse. Ehkä huomenna tämä kaikki on jo poissa.
Olen joskus lukenut, että ihminen ajattelee noin 50 000-60 000 ajatusta päivässä. Olen vakuuttunut, että ajattelen sen verran seuraavien tuntien aikana aamuyöstä. Ajatukset liitelevät pääni ympärillä, kieppuvat ja syöksähtelevät holtittomasti kuin pikkulinnut. En saa niistä kiinni, en saa niitä haltuuni.
Näen elämän vilisevän silmieni edessä kuvina. Se ei ole mennyt elämäni, vaan tulevaisuus.
Olen niin onnellinen puolestasi. Kirjoittelin aiemmin siitä, että olin samanlaisessa tilanteessa vuosia. Tiedän, miten valtavan suuri asia tuo päätös, selvyys ja helpotus on. Lopulta meidän yritys kesti hyvän tovin ennen kuin yhden keskenmenon kautta olen taas raskaana. Nyt toivomme parasta, ja minä halusin kertoa sinulle, että mitä todennäköisimmin sinunkin miehesi tottuu ajatukseen ja epävarmuus muuttuu varmuudeksi ja varovaiseksi innostukseksi. Hän on varmasti miettinyt tämän läpi perin pohjin, siltä vaikuttaa. Vastuuntuntoinen ihminen siis. Voit olla onnellinen ja luottaa siihen, että elämä kantaa teitä. Toivon onnea ja suuria tunteita matkallenne! T: Lina
VastaaPoistaVoi, kiitos niin paljon! Tämä on toden totta valtava asia. Olisi helppoa sanoa nyt, että oikeasti uskoin kokoajan siihen, että tämä päättyisi näin hyvin. Se olisi kuitenkin valetta. En uskonut. Ja siksi elin kokoajan pelossa, jota oli hyvin vaikeaa sivuuttaa.
PoistaToivon, että meidänkin kohdalla tilanne menisi kuten edellä kuvasit vähitellen tottumisen suhteen. Tottakai se mietityttää, mutta haluan uskoa, että asiat sujuvat hyvin, mitä eteen seuraavaksi tuleekaan. Ainakin kohtaamme sen yhdessä.
Kiitän siitä, että kerroit omasta matkastasi. Ihan mahtavaa kuulla, missä tällä hetkellä teillä mennään, kaikkien surujen jälkeen. Samat sanat, olen todella iloinen puolestasi. Ihanaa raskausaikaa sinne!