Olen alkanut kiinnostua ajatuksen tasolla raskauden ja lapsen saamisen kehollisesta osuudesta.
Mietin, miltä kehossa tuntuu raskausaikana. Huomaan olevani tätä kohtaan uteliaampi, kuin aiemmin.
Miltä tuntuu tieto siitä, että kehon sisällä kasvaa ihmisen alku, että siellä on jotain elävää?
Ajatteleeko sitä kokoajan vai pystyykö sen unohtamaan vaikka työpäivän ajaksi?
Miltä ihan fyysisesti tuntuu, kun vauva liikkuu kehon sisällä, potkii, kääntyy?
Miltä raskausvatsa tuntuu? MillIaista sen kanssa on kävellä, entä nukkua?
Miltä tuntuu synnyttää? Tätä osuutta en ole miettinyt kovin paljon, se ei ole kiinnostuksistani isoin.
Veikkaisin, että synnyttäminen useimmiten sattuu vähintään jonkin verran.
Miltä tuntuu, kun rintoihin nousee maitoa? Entä, kun rinnat ovat täynnä?
Miltä tuntuu imettää, millaista on kun vauva imee ravintoa omasta kehosta?
Miehen on vaikea tuntea kiinnostusta näistä asioista. Ymmärrän sen.
On
eri tavalla haastavaa olla kiinnostunut kuvittelemaan tuntemuksia,
joita ei koskaan kuitenkaan voi itse tuntea. Olla kiinnostunut tiedosta,
jota ei koskaan itse tule saavuttamaan.
Näitä asioita on myös mahdotonta simuloida mitenkään.
Ehkä joskus minäkin tiedän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti