Niin kauan kuin muistan, olen ollut kiinnostunut erilaisista elämäntarinoista.
Olen lukenut paljon kirjallisuutta muun muassa onnettomuuksista, itsemurhista, henkilön itsensä tai läheisen sairastumisesta.
Läheisen kuolemasta, surusta.
Olen myös aina ollut kiinnostunut erilaisista mielenterveyden häiriöistä.
Olen lukenut masennuksesta. Lievästä, keskivaikeasta, vakavasta.
Ahdistuksesta, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, psykooseista, syömishäiriöistä, peliriippuvuudesta ja uupumuksesta.
Traumoista ja traumatisoitumisesta.
Erityisen paljon olen jostain syystä lukenut lapsen saamiseen liittyvää kirjallisuutta.
Lapsettomuudesta, sekä tahattomasta että vapaaehtoisesta.
Hedelmöityshoidoista, keskenmenoista, kohtukuolemista.
Raskauden aikaisesta masennuksesta, synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, jopa lapsivuodepsykoosista.
Lapsen sairastumisesta ja kuolemasta.
Olen miettinyt, että ehkä aavistin jotakin tulevasta.
Tällaista tilannetta en aavistanut, sen tiedän.
En vaikka se olisi ollut nähtävissä jo aikaisemmin.
Mutta ehkä olen alitajuisesti aavistanut, että minulle lapsen saaminen ei tule olemaan helppo polku tai itsestäänselvyys.
Tällaista tilannetta käsittelevää kirjaa en ole koskaan lukenut.
Onko sitä olemassakaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti