En jokaisena sekuntina muista, missä elämäntilanteessa todella olen.
Kaikenlaisia satunnaisia lapseen liittyviä ajatuksia kiitää mieleni formularatoja päivittäin huimaavaa tuntivauhtia.
Haluaisiko miehen isä olla vaari, ukki vai pappa?
Olisipa ihanaa, kun odottaisimme yhdessä lapsen kanssa miestä töistä kotiin.
Järjestäisimmekö nimiäiset vai ristiäiset, kumpi meistä saisi tahtonsa läpi?
On paljon sukulaisia, joiden päivää (ja omaani) voisin piristää vierailemalla vauvan kanssa.
Miten onnellisia omat vanhempani olisivatkaan, ensimmäinen lapsenlapsi!
Ainiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti